Strateginen johtaminen geotalouden aikakaudella

Viime vuosien aikana globaali liiketoimintaympäristö on muuttunut rakenteellisesti. Kaupankäynnin rajoitteet, pakotejärjestelmät, teknologian kontrollit ja toimitusketjujen pirstaloituminen eivät ole enää poikkeuksia, vaan pysyviä piirteitä markkinoiden toiminnassa.

Monissa organisaatioissa geoekonomiaa tarkastellaan silti edelleen ensisijaisesti riskien näkökulmasta.

Huomio kohdistuu tyypillisesti altistumisen arviointiin: mitkä markkinat voivat muuttua saavuttamattomiksi? Mitkä toimittajat voivat häiriintyä? Mitkä sääntelyt voivat kiristyä?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta osaltaan myös puutteellisia. Muutos ei koske pelkästään riskien määrää, vaan koko kilpailun logiikkaa.

Kilpailun uusi logiikka

Nykyisessä toimintaympäristössä kilpailuetua muovaa yhä enemmän se, miten yritykset asemoituvat globaaleissa taloudellisissa verkostoissa – toimitusketjuissa, teknologisissa ekosysteemeissä, rahoitusverkostoissa ja sääntelyjärjestelmissä. Keskeinen kysymys ei enää ole ainoastaan se, miten haavoittuvuutta voidaan vähentää, vaan miten näissä järjestelmissä voidaan toimia strategisesti.

Toisin sanoen yritysten geoekonomiassa ei ole kyse vain negatiivisten riskien hallinnasta. Kyse on oman aseman muovaamisesta maailmassa, jossa taloudellisista suhteista on tulossa vallankäytön välineitä.

Toisin sanoen yritysten geoekonomiassa ei ole kyse vain negatiivisten riskien hallinnasta. Kyse on oman aseman muovaamisesta maailmassa, jossa taloudellisista suhteista on tulossa vallankäytön välineitä.

Viime vuosien aikana globaali liiketoimintaympäristö on muuttunut rakenteellisesti. Kaupankäynnin rajoitteet, pakotejärjestelmät, teknologian kontrollit ja toimitusketjujen pirstaloituminen eivät ole enää poikkeuksia, vaan pysyviä piirteitä markkinoiden toiminnassa.

Monissa organisaatioissa geoekonomiaa tarkastellaan silti edelleen ensisijaisesti riskien näkökulmasta.

Huomio kohdistuu tyypillisesti altistumisen arviointiin: mitkä markkinat voivat muuttua saavuttamattomiksi? Mitkä toimittajat voivat häiriintyä? Mitkä sääntelyt voivat kiristyä?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta osaltaan myös puutteellisia. Muutos ei koske pelkästään riskien määrää, vaan koko kilpailun logiikkaa.

Kilpailun uusi logiikka

Nykyisessä toimintaympäristössä kilpailuetua muovaa yhä enemmän se, miten yritykset asemoituvat globaaleissa taloudellisissa verkostoissa – toimitusketjuissa, teknologisissa ekosysteemeissä, rahoitusverkostoissa ja sääntelyjärjestelmissä. Keskeinen kysymys ei enää ole ainoastaan se, miten haavoittuvuutta voidaan vähentää, vaan miten näissä järjestelmissä voidaan toimia strategisesti.

Toisin sanoen yritysten geoekonomiassa ei ole kyse vain negatiivisten riskien hallinnasta. Kyse on oman aseman muovaamisesta maailmassa, jossa taloudellisista suhteista on tulossa vallankäytön välineitä.

Toisin sanoen yritysten geoekonomiassa ei ole kyse vain negatiivisten riskien hallinnasta. Kyse on oman aseman muovaamisesta maailmassa, jossa taloudellisista suhteista on tulossa vallankäytön välineitä.

Viime vuosien aikana globaali liiketoimintaympäristö on muuttunut rakenteellisesti. Kaupankäynnin rajoitteet, pakotejärjestelmät, teknologian kontrollit ja toimitusketjujen pirstaloituminen eivät ole enää poikkeuksia, vaan pysyviä piirteitä markkinoiden toiminnassa.

Monissa organisaatioissa geoekonomiaa tarkastellaan silti edelleen ensisijaisesti riskien näkökulmasta.

Huomio kohdistuu tyypillisesti altistumisen arviointiin: mitkä markkinat voivat muuttua saavuttamattomiksi? Mitkä toimittajat voivat häiriintyä? Mitkä sääntelyt voivat kiristyä?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta osaltaan myös puutteellisia. Muutos ei koske pelkästään riskien määrää, vaan koko kilpailun logiikkaa.

Kilpailun uusi logiikka

Nykyisessä toimintaympäristössä kilpailuetua muovaa yhä enemmän se, miten yritykset asemoituvat globaaleissa taloudellisissa verkostoissa – toimitusketjuissa, teknologisissa ekosysteemeissä, rahoitusverkostoissa ja sääntelyjärjestelmissä. Keskeinen kysymys ei enää ole ainoastaan se, miten haavoittuvuutta voidaan vähentää, vaan miten näissä järjestelmissä voidaan toimia strategisesti.

Toisin sanoen yritysten geoekonomiassa ei ole kyse vain negatiivisten riskien hallinnasta. Kyse on oman aseman muovaamisesta maailmassa, jossa taloudellisista suhteista on tulossa vallankäytön välineitä.

Toisin sanoen yritysten geoekonomiassa ei ole kyse vain negatiivisten riskien hallinnasta. Kyse on oman aseman muovaamisesta maailmassa, jossa taloudellisista suhteista on tulossa vallankäytön välineitä.

Viime vuosien aikana globaali liiketoimintaympäristö on muuttunut rakenteellisesti. Kaupankäynnin rajoitteet, pakotejärjestelmät, teknologian kontrollit ja toimitusketjujen pirstaloituminen eivät ole enää poikkeuksia, vaan pysyviä piirteitä markkinoiden toiminnassa.

Monissa organisaatioissa geoekonomiaa tarkastellaan silti edelleen ensisijaisesti riskien näkökulmasta.

Huomio kohdistuu tyypillisesti altistumisen arviointiin: mitkä markkinat voivat muuttua saavuttamattomiksi? Mitkä toimittajat voivat häiriintyä? Mitkä sääntelyt voivat kiristyä?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta osaltaan myös puutteellisia. Muutos ei koske pelkästään riskien määrää, vaan koko kilpailun logiikkaa.

Kilpailun uusi logiikka

Nykyisessä toimintaympäristössä kilpailuetua muovaa yhä enemmän se, miten yritykset asemoituvat globaaleissa taloudellisissa verkostoissa – toimitusketjuissa, teknologisissa ekosysteemeissä, rahoitusverkostoissa ja sääntelyjärjestelmissä. Keskeinen kysymys ei enää ole ainoastaan se, miten haavoittuvuutta voidaan vähentää, vaan miten näissä järjestelmissä voidaan toimia strategisesti.

Toisin sanoen yritysten geoekonomiassa ei ole kyse vain negatiivisten riskien hallinnasta. Kyse on oman aseman muovaamisesta maailmassa, jossa taloudellisista suhteista on tulossa vallankäytön välineitä.

Toisin sanoen yritysten geoekonomiassa ei ole kyse vain negatiivisten riskien hallinnasta. Kyse on oman aseman muovaamisesta maailmassa, jossa taloudellisista suhteista on tulossa vallankäytön välineitä.