Miten yritysten tulisi valmistautua EU:n kestävyysraportointia koskevaan CSRD-direktiiviin?

Kestävyystiedon määrä ja laatu paranee merkittävästi seuraavien vuosien aikana, kun noin 50 000 eurooppalaisen yrityksen on täytettävä laajat kestävän kehityksen raportointivaatimukset pakollisen Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivin käyttöönoton myötä. Tämä on merkittävin muutos taloudellisessa raportoinnissa sitten kansainvälisten taloudellisten raportointistandardien (IFRS) käyttöönoton. Kyseessä ei ole ainoastaan tekninen päivitys raportointistandardeihin, vaan myös organisaatiomuutos ja strateginen tuki vihreälle siirtymälle. Seuraavaksi selvennän, miksi näin on.

Osana kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa (Sustainable Finance Action Plan) Euroopan komissio tekee asteittain kestävän kehityksen raportoinnin (CSRD) ja sen riippumattoman varmennuksen pakolliseksi listatuille yrityksille SEKÄ muille suurille yrityksille vuosien 2024-2026 aikana. Yritys luokitellaan merkittäväksi, jos se täyttää vähintään kaksi kolmesta kokoluokitus-kriteeristä:

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Pohjoismaissa meillä on monia pääomaintensiivisiä listaamattomia yrityksiä, joissa on alle 250 työntekijää, mutta raskaat omaisuuserät. Siksi esimerkiksi monet rakennus-, kiinteistö- ja logistiikka-alan yritykset joutuvat nyt raportoimaan kestävyydestään ensimmäistä kertaa. Viimeisimpien arvioiden mukaan raportointiuudistus tulee koskemaan noin 1 200 yritystä Suomessa. Vain noin 10% niistä on listattuja yrityksiä. Useimmat heistä eivät ole koskaan raportoineet kestävyyslukuja ja valitettavasti monet heistä eivät ole tietoisia siitä, mitä on tulossa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Kirjoittajasta

Hanna Silvola on laskentatoimen apulaisprofessori Hankenilla. Hänen tutkimusaiheitaan ovat ESG-mittaus, raportointi ja varmennus, kestävä rahoitus ja kestävä sijoittaminen. Hänellä on kansainvälistä kokemusta muun muassa London School of Economicsista ja Stanfordin yliopistosta (USA). Hän toimii myös asiantuntijajäsenenä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) kestävän rahoituksen neuvontaryhmässä.