Kokemusvuosilla on yhä vähemmän painoarvoa – empatia, kriittinen ajattelu ja yhteistyötaidot ovat tulevaisuuden johtajien ydinosaamista
Johtajuuden tulevaisuusvuoropuheluissa johtajuudesta kiinnostuneet osallistujat pääsevät kuulemaan aiheeseen liittyviä alustuksia ja kehittämään kasvua ja uudistumista tukevaa johtajuutta yhdessä. Sarjan toinen tilaisuus oli 60 hengen työpaja, joka viritti innostunutta keskustelua johtajien tärkeimmistä taidoista tulevaisuudessa.
Hanken & SSE Executive Educationin Marc Hinnenberg avasi tilaisuuden puhumalla hyvästä johtamisesta organisaatioiden kilpailuetuna. Pääpuhuja Dr. Arndt Pechstein käsitteli tulevaisuuden taitoja ja Elina Koskela MPS:ltä jakoi näkemyksiään tulevaisuuden kompetensseista johtajavalinnoissa. Osallistujat muotoilivat asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen tulevaisuuden osaamistarpeita pienryhmissä.
Millainen on hyvä tulevaisuuden johtaja?
Alustuspuheenvuorot ohjasivat pohtimaan, millaisia taitoja johtajat tarvitsevat tulevaisuudessa ja miten voimme valmistautua tuleviin haasteisiin, kun liiketoimintaympäristö on entistä mutkikkaampi ja vähemmän ennustettava. Dr. Arndt Pechsteinin mukaan kaikki mikä voidaan automatisoida, tullaan automatisoimaan. Näin ollen inhimillisyydestä tulee entistä arvokkaampaa. Pechstein sanoitti puheenvuorossaan VUCA:n osuvasti uusilla termeillä:
Kun VUCA:n merkitys muuttuu visioksi (vision), osaamisen kehittämiseksi (upskilling), yhteistyöksi (collaboration) ja ketteryydeksi (agility), tulevaisuuden menestys perustuu inhimillisiin taitoihin, kuten empatiaan, luovuuteen ja johtajuuteen. Näitä ei voi korvata koneilla.
– Dr. Arndt Pechstein, The Future Company
Kaikki kolme puhujaa korostivatkin sosiaalisten taitojen, kuten yhteistyön, empatian ja vuorovaikutuksen, merkitystä. Perinteiset “hyvän johtajan” kriteerit, kuten toimialakokemus ja johtamisen hallinnollinen osaaminen, saavat vähemmän painoarvoa. Tilalle nousevat osallistavan ja yhteistyötä korostavan johtamisen taidot, jotka ovat lähtökohta modernille johtamiselle. Nämä taidot ovat siis ratkaisevia myös suomalaisten yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle.
Hyvä johtaja kykenee hyväksymään jatkuvan muutoksen ja toimimaan proaktiivisesti sen mukaisesti. Hyvä lähtökohta on määrittää ne kyvykkyydet ja osaamiset, jotka mahdollistavat yrityksen uudistamisen.
– Marc Hinnenberg, Hanken & SSE Executive Education
Muutosta ihmislähtöiseen johtajuuteen tulee tukea. Organisaatioiden on tunnistettava muutostrendit ja tuettava johtajiensa kehitystä uusien vaatimusten mukaisesti. Konkreettinen keino on huomioida tulevaisuuden taidot johtajavalinnoissa. Rekrytoimalla uudenlaista johtajuutta parannetaan niin yksittäisten yritysten menestystä kuin koko Suomen taloudellista menestystä ja kilpailukykyä.
Perinteiset kriteerit, kuten toimialakokemus, ovat väistymässä. Nyt tärkeämpää kuin koskaan on se, miten hyvin johtajat osaavat luoda osallisuutta ja edistää yhteistyötä organisaatiossa.
– Elina Koskela, MPS
Miten muutos saadaan aikaan?
Työpajan osallistujat listasivat pienryhmissä tärkeimpiä tulevaisuuden kompetensseja yrityksen hallitukselle, johtoryhmälle, esihenkilölle ja yksittäiselle tiimin jäsenelle. Ryhmätöissä nostettiin esiin läpinäkyvyys sekä kyky osallistaa ja luoda avoin palautekulttuuri. Inhimillisen johtamisen ja "me-ajattelun" nähtiin olevan tärkeitä kaikilla organisaation tasoilla. Myös systeeminen ajattelu nousi esiin tärkeänä esihenkilön kompetenssina.
Hanken & SSE Executive Educationin Marc Hinnenberg avasi tilaisuuden puhumalla hyvästä johtamisesta organisaatioiden kilpailuetuna. Pääpuhuja Dr. Arndt Pechstein käsitteli tulevaisuuden taitoja ja Elina Koskela MPS:ltä jakoi näkemyksiään tulevaisuuden kompetensseista johtajavalinnoissa. Osallistujat muotoilivat asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen tulevaisuuden osaamistarpeita pienryhmissä.
Millainen on hyvä tulevaisuuden johtaja?
Alustuspuheenvuorot ohjasivat pohtimaan, millaisia taitoja johtajat tarvitsevat tulevaisuudessa ja miten voimme valmistautua tuleviin haasteisiin, kun liiketoimintaympäristö on entistä mutkikkaampi ja vähemmän ennustettava. Dr. Arndt Pechsteinin mukaan kaikki mikä voidaan automatisoida, tullaan automatisoimaan. Näin ollen inhimillisyydestä tulee entistä arvokkaampaa. Pechstein sanoitti puheenvuorossaan VUCA:n osuvasti uusilla termeillä:
Kun VUCA:n merkitys muuttuu visioksi (vision), osaamisen kehittämiseksi (upskilling), yhteistyöksi (collaboration) ja ketteryydeksi (agility), tulevaisuuden menestys perustuu inhimillisiin taitoihin, kuten empatiaan, luovuuteen ja johtajuuteen. Näitä ei voi korvata koneilla.
– Dr. Arndt Pechstein, The Future Company
Kaikki kolme puhujaa korostivatkin sosiaalisten taitojen, kuten yhteistyön, empatian ja vuorovaikutuksen, merkitystä. Perinteiset “hyvän johtajan” kriteerit, kuten toimialakokemus ja johtamisen hallinnollinen osaaminen, saavat vähemmän painoarvoa. Tilalle nousevat osallistavan ja yhteistyötä korostavan johtamisen taidot, jotka ovat lähtökohta modernille johtamiselle. Nämä taidot ovat siis ratkaisevia myös suomalaisten yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle.
Hyvä johtaja kykenee hyväksymään jatkuvan muutoksen ja toimimaan proaktiivisesti sen mukaisesti. Hyvä lähtökohta on määrittää ne kyvykkyydet ja osaamiset, jotka mahdollistavat yrityksen uudistamisen.
– Marc Hinnenberg, Hanken & SSE Executive Education
Muutosta ihmislähtöiseen johtajuuteen tulee tukea. Organisaatioiden on tunnistettava muutostrendit ja tuettava johtajiensa kehitystä uusien vaatimusten mukaisesti. Konkreettinen keino on huomioida tulevaisuuden taidot johtajavalinnoissa. Rekrytoimalla uudenlaista johtajuutta parannetaan niin yksittäisten yritysten menestystä kuin koko Suomen taloudellista menestystä ja kilpailukykyä.
Perinteiset kriteerit, kuten toimialakokemus, ovat väistymässä. Nyt tärkeämpää kuin koskaan on se, miten hyvin johtajat osaavat luoda osallisuutta ja edistää yhteistyötä organisaatiossa.
– Elina Koskela, MPS
Miten muutos saadaan aikaan?
Työpajan osallistujat listasivat pienryhmissä tärkeimpiä tulevaisuuden kompetensseja yrityksen hallitukselle, johtoryhmälle, esihenkilölle ja yksittäiselle tiimin jäsenelle. Ryhmätöissä nostettiin esiin läpinäkyvyys sekä kyky osallistaa ja luoda avoin palautekulttuuri. Inhimillisen johtamisen ja "me-ajattelun" nähtiin olevan tärkeitä kaikilla organisaation tasoilla. Myös systeeminen ajattelu nousi esiin tärkeänä esihenkilön kompetenssina.
Hanken & SSE Executive Educationin Marc Hinnenberg avasi tilaisuuden puhumalla hyvästä johtamisesta organisaatioiden kilpailuetuna. Pääpuhuja Dr. Arndt Pechstein käsitteli tulevaisuuden taitoja ja Elina Koskela MPS:ltä jakoi näkemyksiään tulevaisuuden kompetensseista johtajavalinnoissa. Osallistujat muotoilivat asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen tulevaisuuden osaamistarpeita pienryhmissä.
Millainen on hyvä tulevaisuuden johtaja?
Alustuspuheenvuorot ohjasivat pohtimaan, millaisia taitoja johtajat tarvitsevat tulevaisuudessa ja miten voimme valmistautua tuleviin haasteisiin, kun liiketoimintaympäristö on entistä mutkikkaampi ja vähemmän ennustettava. Dr. Arndt Pechsteinin mukaan kaikki mikä voidaan automatisoida, tullaan automatisoimaan. Näin ollen inhimillisyydestä tulee entistä arvokkaampaa. Pechstein sanoitti puheenvuorossaan VUCA:n osuvasti uusilla termeillä:
Kun VUCA:n merkitys muuttuu visioksi (vision), osaamisen kehittämiseksi (upskilling), yhteistyöksi (collaboration) ja ketteryydeksi (agility), tulevaisuuden menestys perustuu inhimillisiin taitoihin, kuten empatiaan, luovuuteen ja johtajuuteen. Näitä ei voi korvata koneilla.
– Dr. Arndt Pechstein, The Future Company
Kaikki kolme puhujaa korostivatkin sosiaalisten taitojen, kuten yhteistyön, empatian ja vuorovaikutuksen, merkitystä. Perinteiset “hyvän johtajan” kriteerit, kuten toimialakokemus ja johtamisen hallinnollinen osaaminen, saavat vähemmän painoarvoa. Tilalle nousevat osallistavan ja yhteistyötä korostavan johtamisen taidot, jotka ovat lähtökohta modernille johtamiselle. Nämä taidot ovat siis ratkaisevia myös suomalaisten yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle.
Hyvä johtaja kykenee hyväksymään jatkuvan muutoksen ja toimimaan proaktiivisesti sen mukaisesti. Hyvä lähtökohta on määrittää ne kyvykkyydet ja osaamiset, jotka mahdollistavat yrityksen uudistamisen.
– Marc Hinnenberg, Hanken & SSE Executive Education
Muutosta ihmislähtöiseen johtajuuteen tulee tukea. Organisaatioiden on tunnistettava muutostrendit ja tuettava johtajiensa kehitystä uusien vaatimusten mukaisesti. Konkreettinen keino on huomioida tulevaisuuden taidot johtajavalinnoissa. Rekrytoimalla uudenlaista johtajuutta parannetaan niin yksittäisten yritysten menestystä kuin koko Suomen taloudellista menestystä ja kilpailukykyä.
Perinteiset kriteerit, kuten toimialakokemus, ovat väistymässä. Nyt tärkeämpää kuin koskaan on se, miten hyvin johtajat osaavat luoda osallisuutta ja edistää yhteistyötä organisaatiossa.
– Elina Koskela, MPS
Miten muutos saadaan aikaan?
Työpajan osallistujat listasivat pienryhmissä tärkeimpiä tulevaisuuden kompetensseja yrityksen hallitukselle, johtoryhmälle, esihenkilölle ja yksittäiselle tiimin jäsenelle. Ryhmätöissä nostettiin esiin läpinäkyvyys sekä kyky osallistaa ja luoda avoin palautekulttuuri. Inhimillisen johtamisen ja "me-ajattelun" nähtiin olevan tärkeitä kaikilla organisaation tasoilla. Myös systeeminen ajattelu nousi esiin tärkeänä esihenkilön kompetenssina.
Ota yhteyttä
saadaksesi lisätietoja
Samankaltaiset artikkelit
Supermantereesta saaristoon: näkemyksiä geotalouden murroksesta
FT ranking: SSE Executive Education edelleen ykkönen Pohjoismaissa ja Baltiassa
Tuloskeskeisyys ja hierarkia jäävät taakse – vuonna 2030 johtamisen keskiössä ovat vuorovaikutus ja empatia