Työn elinkaari
21 joulukuuta 2021

Startup-yrittäjyys vs. perinteinen yrittäjyys

Startup-yrittäjyys vs. perinteinen yrittäjyys

Startup-yrittäjyys, niin sanottu uudenajan yrittäjyys, on ollut paljon esillä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Slush-tapahtuma on kasvattanut startup-yritysten tietoisuutta entuudestaan. Tässä kokeneen yrittäjän neuvot ja vinkit uudenajan yrittäjälle.

Nopea kasvu, merkittävä riski, ulkopuolinen rahoitus, nuoret yrittäjät, kokeneet sijoittajat – kuulostaa suuren seikkailuelokuvan tuottamiselta. Supersankarit, nopea toiminta ja draaman kaaret kuuluvat myös startup-maailmaan. Startup-toiminta innostaa ja valaa uskoa yrittämiseen nuoremmissa sukupolvissa, ja on eduksi Suomen talodelle ja yrittäjyyden edistämiselle (vaikka noin 80 % startupeista ei valitettavasti täysin onnistu unelmassaan).

HS Visio haastatteli Aaro Isosaarta, perustaja ja toimitusjohtaja Flowritella, liittyen uuden ajan yrittäjiin: ”Jotenkin Isosaari saa koko kuvion kuulostamaan siltä, että kyse ei ole sen kummemmasta kuin perinteisen yrityksen, kuten kahvilan tai autokorjaamon perustamisesta”.

Tämä saa pohtimaan, onko asia tosiaan näin. Mitkä ovat ne peruslähtökohdat tai edellytykset, jotka ovat samoja yritystä perustettaessa, riippumatta siitä, onko kyse startup-yrittäjyydestä vai jostain perinteisemmästä yrittäjyyden muodosta?

Tarkistuslista yrittäjyyteen


Miksi haluan yrittäjäksi?

Kuten Simon Sinek asian ilmaisee, “Always start with Why”. Miksi oikeasti haluan ryhtyä yrittäjäksi? Onko kyse esimerkiksi oman idean, vahvan kokemuksen, tai kompetenssin valjastamisesta oman yrityksen hyväksi? Vai onko kyse hyperkasvusta, nopeasta kansainvälistymisestä, pääsystä suomalaisten huippuyritysten joukkoon? Vaiko onko itsensä toteuttaminen, urakehitys tai taloudellinen riippumattomuus houkuttelevia syitä yrittäjäksi lähtemiseen? Entä mikä on oma ambitiotasoni? Nämä kysymykset kannattaa kysyä itseltään, ennen kuin pohtii yrittäjäksi lähtemistä.

Mitä haluan saavuttaa yritykseni avulla? 

Hyvä ja lupaava idea, johon uskoo kuin härkä sarviinsa. Idea, jonka voi muuttaa liikeideaksi ja liiketoiminnaksi ja joka on lisäksi mielenkiintoinen ja innostava. Yrittäjänä pitää jaksaa ja haluta tehdä paljon töitä oman tavoitteen saavuttamiseksi.

Omaa liiketoimintaa suunniteltaessa tulee myös varmistaa, että liiketoiminta on merkityksellistä myös tuleville asiakkaille ja sidosryhmille.

Kenelle liiketoimintaidea on suunniteltu?

Mitkä ovat tulevan yritykseni markkinat ja kilpailutilanne? Lähdenkö keskittymään Suomen markkinoihin, vai haluanko mahdollisesti tähdätä kansainvälisille markkinoille? Kallistunko enemmän B2C vai B2B puolelle? Millainen on yritykseni asiakaskunta? Erityisen tärkeää on myös varmistaa, että tuota tai palvelu on asiakkaalle hyödyllinen, haluttu ja hintansa arvoinen.

Miten saavutan tavoitteeni?

Ihmiset ovat yrityksen keskiössä. Työntekijät luovat liiketoiminnan, ideoivat ja kehittävät tuotetta/palvelua, sekä luovat yrityskulttuurin. Myös asiakkailla, yhteistyökumppaneilla ja rahoittajilla on iso osuus yrityksen menestymisessä.

On myös tärkeää huomioida oma hyvinvointi yritystä perustaessa. Onko juuri nyt sopiva hetki ryhtyä yrittäjäksi? Löytyykö minulta tukiverkosto yrittäjäksi lähtemiseen? Yrittäjyydessä on tärkeää myös panostaa rekrytointeihin, hyvään johtamiseen ja omiin arvoihin. On tärkeää, että yritystoiminta on kaikin puolin vastuullista ja kestävää, jotta yritys pysyy hengissä pitkään. Yrityksen hyvä maine (ja brändi) on yrityksen ”kultamuna”.

Ennen yrittäjäksi lähtemistä, kysy myös itseltäsi: 

Olenko tehnyt digiloikan Covidin aikana tai aikaisemmin? Hallitsenko tarvittavan teknologian ja toimintaa tukevat digitaaliset työkalut ja sovellukset? Pystynkö rahoittamaan liiketoiminnan? Olenko huomioinut mahdolliset riskit ja pystynkö vastaamaan riskeihin?

Jokaiseen näistä kysymyksistä tulisi pyrkiä löytämään vastaus, tai vähintäänkin omata selkeät näkemykset ennen varsinaisen strategian rakentamisesta.

Kaikkea ei kannata yrittää tehdä yksin. Jos et ole juristi, älä ryhdy sellaiseksi, vaan ota kontaktia juristiin. Jos et ole kirjanpitäjä tai et ole sinut tuloslaskelman ja taseen kanssa, ota kontaktia tämän puolen asiantuntijaan. Kun et tiedä tarpeeksi tietystä osa-alueesta, etsi joku, joka tietää, ja kehitä itseäsi jatkuvasti niillä alueilla, jotka eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja.

Tarvitset myös luotettavan sparrausverkoston ennen yrittäjäksi lähtemistä. Sparrausverkosto pystyy neuvomaan ja mentoroimaan tarvittaessa. Verkosto mahdollistaa myös vertaistukea ja täydentää omaa asiantuntemustasi. Opit niiltä, jotka ovat menestyneet, sekä opit muiden virheistä. Kannattaa myös tutustua yrittäjyyttä tukeviin julkisiin tahoihin.

Ja lopuksi ehkä tärkein asia. Yrittäjänä menestymiseen tarvitaan hyvää itsensä johtamisen taitoa – kukaan muu ei johda yrittäjää. Kun mahdollisia vastoinkäymisiä ilmenee, on tärkeä katsoa ensiksi peiliin.

Startup-yrityksillä ja perinteisillä yrityksillä on paljon yhdistäviä tekijöitä

Startup-yrittäjillä ja muilla yrittäjillä on paljon opittavaa ja annettavaa toisilleen. Startup-yrittämisessä visiot ja mittasuhteet, kuten rahoituksen tarve ja riskit ovat kuitenkin huomattavasti isommat kuin perinteisen yritystoiminnan aloittamisessa.

Tarvittavissa henkilökohtaisissa ominaisuuksissa on varmasti myös eroja. Startup-yrittäjältä vaaditaan ennen kaikkea rohkeita, ennakkoluulottomia ja uniikkeja ideoita ja aloitteita, sekä enemmän uuden ajan” state of the art”-osaamista, diginatiiviuutta sekä riskin- ja paineensietokykyä. Nämä ominaisuudet viittaavat kaikki siihen, että startup-yrittäjyys on usein (ei aina) nuoremman, diginatiivisukupolven hommaa.

Startupien ja Slushin loiste ei kuitenkaan vähennä perinteisen yrityksen ja yrittämisen tärkeyttä ja arvostusta suomalaisessa liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa. Päinvastoin tämä loiste luo uskoa yrittämiseen ja rohkaisee kaikenlaista yrittämistä. Ehkä muillekin kuin startup-yrittäjille pitäisi järjestää jonkinlainen Slush.


Uracoachingin kautta voi löytyä vaihtoehtoinen polku yrittäjyyteen. Tutustu uracoachingiin.

Blogin on kirjoittanut

Staffan Kurtén on toiminut yrittäjänä, toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana HRM Partners Oy:ssa, joka on vuodesta 2020 lähtien ollut osa Hanken & SSE:tä. Staffan on vaikuttanut johtotehtävissä +25 vuotta, sisältäen toimitusjohtajan tehtäviä, hallituksen jäsenyyksiä ja yritysten perustamisen (B2B) Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Henkilökohtainen kokemus ja yhteistyö tuhansien ihmisten kanssa ovat kehittäneet Staffanin johtamistaitoja muutoksessa ja uudistumisessa.

Image for Staffan Kurtén
Staffan Kurtén
Senior Advisor, Business Coach

Ota yhteyttä
saadaksesi lisätietoja

Image for Päivi Erkkilä
Päivi Erkkilä
Growth Area Director, Career Lifecycle Solutions
+358 50 309 6464 paivi.erkkila(a)hankensse.fi
Jaa sivu